AI-kuvat vai 3D-mallinnus markkinoinnissa?
Tekoälyasetuksen läpinäkyvyyssäännöt tulivat voimaan 2.8.2026. Mitä ne tarkoittavat yrityksen markkinointikuville ja miksi renderöinti ei osu samaan velvoitteeseen?
Lyhyt vastaus
Tekoälyasetuksen läpinäkyvyyssäännöt tulivat voimaan 2.8.2026. Generatiivisella tekoälyllä tuotettu sisältö pitää merkitä koneluettavasti, ja jos kuva esittää todellisia ihmisiä tai tapahtumia harhaanjohtavasti, siitä pitää kertoa myös katsojalle. 3D-mallinnus ja renderöinti eivät ole generatiivista tekoälyä, joten velvoite ei koske niitä. Käytännössä isompi ero on kuitenkin tarkkuus: renderöity kuva näyttää tuotteen oikeilla mitoilla.
Tärkeimmät poiminnat
- Läpinäkyvyysvelvoitteet ovat voimassa 2.8.2026 alkaen. Korkean riskin velvoitteita siirrettiin joulukuulle 2027.
- Merkintävelvoite koskee generoitua sisältöä, ei mallinnettua ja renderöityä kuvaa.
- Generaattori ei tiedä, montako pulttia laipassa on. Malli tietää.
- Yhdestä mallista saa uusia kuvakulmia ja värejä vielä vuosien päästä.
Mikä muuttui 2. elokuuta
Tekoälyasetuksen läpinäkyvyyssäännöt tulivat voimaan 2.8.2026. Ne eivät kiellä tekoälyn käyttöä. Ne vaativat kertomaan siitä.
Chatbotin pitää kertoa käyttäjälle olevansa tekoäly. Generatiivisen tekoälyn tuottama sisältö pitää merkitä koneluettavasti. Ja jos kuva tai video esittää todellisia ihmisiä, paikkoja tai tapahtumia tavalla joka voi johtaa katsojaa harhaan, siitä pitää kertoa myös näkyvästi.
Muuta asetuksesta siirtyi eteenpäin. Rekrytoinnin ja luotonannon kaltaiset korkean riskin käyttötapaukset saivat lisäaikaa joulukuulle 2027, tuotteisiin upotettu tekoäly elokuulle 2028. Läpinäkyvyyssäännöt eivät saaneet lykkäystä. Ne ovat siis se osa, joka koskee tavallista pk-yritystä juuri nyt.
Mitä tämä tarkoittaa markkinointikuville
Harva pk-yritys tekee mitään korkean riskin tekoälyä. Kuvageneraattoria sen sijaan on käyttänyt lähes jokainen. Verkkosivuille on parin viime vuoden aikana ilmestynyt paljon kuvia, joita ei ole kuvattu missään: toimistonäkymiä, tiimikuvia ihmisistä joita ei ole olemassa, tuotekuvia jotka muistuttavat tuotetta.
Nyt tällaisen kuvan kanssa on kaksi asiaa mietittävänä. Merkintävelvoite on toinen. Toinen on se, että kävijä tunnistaa generoidun kuvan yhä paremmin, ja tunnistaminen tapahtuu juuri sillä sivulla jonka pitäisi rakentaa luottamusta.
Asetuksen tarkkaa soveltamisalaa hiotaan vielä, joten ison kampanjan kohdalla kannattaa kysyä juristilta. Peruslinja on silti melko yksinkertainen: kuva, joka on oikeasti tehty, ei tarvitse merkintää eikä selittelyä.
- geneeriset kuvituskuvat toimistoista ja tilanteista
- tuotekuvat, joissa tuote on generaattorin tulkinta oikeasta
- tunnelmakuvat, joissa esiintyy tunnistettavia paikkoja tai ihmisiä
Miksi renderöinti ei osu samaan velvoitteeseen
3D-renderöinti on tietokonegrafiikkaa. Malli rakennetaan geometriasta, sille annetaan materiaalit ja valot, ja ohjelma laskee lopputuloksen. Mitään ei arvota koulutusdatasta. Sama pätee riippumatta siitä onko työkaluna Blender, Rhino vai jokin muu.
Tästä seuraa toinenkin ero, joka ei näy asetuksessa mutta näkyy sopimuksissa. Generaattorin tuotoksen tekijänoikeusasema on yhä auki ja koulutusdatan alkuperästä käydään oikeutta. Renderöity kuva on yksiselitteisesti yrityksen omaa aineistoa. Sen voi antaa jälleenmyyjälle, painoon tai messuosastolle ilman varauksia.
Isoin ero ei ole laki vaan tarkkuus
Kuvageneraattori ei tiedä, montako pulttia laipassa on. Se tekee kuvan joka näyttää oikealta mutta jossa yksityiskohdat ovat väärin. Tekniselle tuotteelle se on ongelma, koska asiakas katsoo kuvaa ja tekee siitä johtopäätöksiä. Väärä kuva tuottaa vääriä kysymyksiä, pahimmillaan väärän tilauksen.
3D-malli lähtee mitoista. Jos tuotteesta on CAD-malli, se on jo olemassa. Jos ei ole, se tehdään kerran piirustusten pohjalta. Sen jälkeen tuotteen voi näyttää mistä kulmasta tahansa ilman että kuvassa on mitään keksittyä.
- osien määrä, mitat ja suhteet pitävät paikkansa
- logot ja etiketit ovat oikeat eivätkä sekoitettuja kirjainmuotoja
- sama tuote näyttää samalta kaikissa kuvissa
Generoitu kuva on kertakäyttöinen
Kun samaa tuotetta tarvitaan toisesta kulmasta tai toisessa värissä, prompt ajetaan uudelleen ja tulos on vähän eri. Ilme ei pysy kasassa, koska jokainen kuva on oma arvauksensa.
3D:ssä ensimmäinen kerta maksaa eniten. Sen jälkeen kamera siirretään ja materiaali vaihdetaan samasta pohjasta. Vuoden päästä uusi kampanja ei ala nollasta.
- Mallinnetaan tuote kerran mittojen tai CAD-datan pohjalta.
- Rakennetaan materiaalit ja valaistus vastaamaan oikeaa tuotetta.
- Renderöidään tarvittavat kuvakulmat ja kuvasuhteet.
- Otetaan samasta mallista myöhemmin uudet värit ja kampanjakuvat.
Milloin generaattori on silti oikea työkalu
Tässä ei kannata mennä äärilaitaan. Generaattori on hyvä siellä, missä kuva ei esitä mitään todellista eikä päädy julki: moodboardit, sommittelun kokeilu, suuntaviivan näyttäminen asiakkaalle ennen kuin varsinaista työtä aloitetaan. Nopeus on juuri se hyöty jota siltä haetaan.
Raja kulkee siinä, esittääkö kuva yrityksen omaa tuotetta, tilaa tai ihmisiä. Jos esittää, se kannattaa tehdä oikeasti. Valokuvana tai 3D:nä.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö AI-generoitu kuva merkitä verkkosivulla?
Läpinäkyvyyssäännöt vaativat generatiivisella tekoälyllä tuotetun sisällön koneluettavan merkinnän 2.8.2026 alkaen, ja näkyvän kertomisen silloin kun sisältö esittää todellisia ihmisiä, paikkoja tai tapahtumia harhaanjohtavasti. Käytännössä oman sivun kuvat kannattaa käydä läpi ja päättää, mitkä korvataan ja mitkä merkitään.
Koskeeko tekoälyasetus 3D-renderöityjä kuvia?
Merkintävelvoite koskee generatiivisen tekoälyn tuottamaa sisältöä. Renderöinnissä kuva lasketaan mallista, materiaaleista ja valoista, joten velvoite ei kohdistu siihen.
Onko 3D-kuva kalliimpi kuin AI-kuva?
Ensimmäinen kuva on. Ero kääntyy siinä vaiheessa kun samasta tuotteesta tarvitaan lisää kuvakulmia, värejä ja formaatteja, koska malli on silloin jo olemassa.
Voiko olemassa olevat AI-kuvat korvata jälkikäteen?
Voi. Kuvat kannattaa jakaa kolmeen: korvataan 3D:llä, korvataan valokuvalla, tai poistetaan koska kuva ei tee sivulla mitään. Kolmas ryhmä on usein isompi kuin arvaisi.